Martino J. Grey
Katsoin ikkunasta kun moottoripyörän valokeila tuli pihaan.
Tuota naista ei nähnyt muualla kuin mantereella.Harvinaista ,että hän oli tullut tänne ikäloppuun kartanoon.Oho!Hän on laihtunut!!
Ovikelloa rimputettiin.Kurkistin huoneeni ovesta alas ovelle.Ja siellä hän oli,Neiti Alicia Gibson.
Uuhhuuhhhuuuuh!Hän oli laihtunut ja hänen hiuksensa olivat kasvaneet selkäänsä vasten.
Tässähän ihan kuumotti!Jos minä saan tehdä tuon kaunottaren kanssa töitä niin sehän passaa!
''Ai niin!Minun pitäisi valmistautua.Herra Harrison tahtoi tavata minut henkilökohtaisesti ennen illallista.':Suljin oven ja laitoin puhtaan paidan päälle.Kun olin valmis avasin oven ja menin alakertaan.
''No niin mikä näistä on herra Harrissonin työhuone?'':Kysyin itseltäni.
Yhtäkkiä kuulin askeleita takanani.Käänsin päätäni ja näin miehen ,joka käytti kävelykeppiä.Katsoin hänen kasvoihinsa joissa oli naamio.Hän taisi olla herra Harrison.
''Herra Harrison otaksun?'':sanoin ja yritin kätellä hänen kättään.''Teidän ei tarvitse herra Martino Jackson Grey.'':Herra Harrison sanoi sotilaallisella ja kylmällä äänellään.''Tätä tietä , emme halua ,että joku kuuntelee meitä.''Hän ohjasti minut kirjahyllyn luokse . Hän otti tummanvihreästä kirjasta kiinni ja silloin hylly siirtyi salaoven tieltä.Herra Harrison oli aina pelannut etukäteen salakammioita sekä aseita ja siksi hän oli aina meitä muita edellä.Sama koski meitäkin , enkä olisikaan halunnut tietää kaikkea salaisuuksia.
Kävelimme kierrerappusia alas Harrisonin työhuoneeseen.Kävelin Herra Harrisonin takana. Ei ollut uutta että hän piti ihmeellistä naamaria päässänsä.Naamarissa ei ollut edes silmän aukkoja ,mutta hän sanoi että hän näki kuitenkin mitä teemme.
''Selvä herra Martino'':sanoi herra Harrison pitkän hiljaisuuden jälkeen. ''Kerron sinulle jotain ylimääräisestä vieraastamme , et saa kertoa tästä kenellekään.Uskon sinuun koska olet vanhin minun hovimestareistani.'' Niin hän sanoi meitä ,hovimestareita jotka tottelevat kuin pienet koirat mitä hän käskee.
''Mitä tahdot kertoa minulle , Herra Harrison?'':Sanoin kun istuiduin nahka sohvalle Harrisonin työpöydän viereen.Herra Harrison katsoi minua arvioivasti naamarinsa alta ,kunnes istuitui työpöytänsä ääreen. ''Tämä neiti Gibson tulee saksasta ,jonkun pienen lapsen kanssa , kuin kysyn häneltä asiasta hän ei vastannut mihinkään kysymykseen , siksi..'',Herra Harrison sanoi samalla kuin selasi papereitaan, ''Niin tämä lapsi on aika epätavallisen näköinen.''
Harrison antoi paperinsa minulle ,missä oli kuva lapsesta.
''Mitä tämä on ?! Lapsellahan on eriväriset silmät!'' Nousin seisomaan ,''Oi kuinka söpö!Onko tämä Gibsonin tytär?Silmät ovat kyllä ällöttävät ..MUTTA KATSO NOITA LAPSEN VIATTOMAN KASVOJA!''
''Hyvän tähden rauhoittukaa Herra Martino!'' ,Herra Harrison nousi tuolistaan ,''Sinun tehtäväsi on kertoa minulle kuka tuo lapsi on , En halua että yksi hovimestareistani on perhe , se haittaa paljon työntekoa .''
Rauhoituin vähän , olin aina tykännyt lapsista ja tämä lapsi vielä näytti Alicialta , silmät olivat kyllä ällöttävät. ''Suokaa anteeksi Herra Harrison , k-kuka se nainen on?''
''Tapaat hänet tänä iltana kuudelta ruoka salissa , hänen nimesä on Ecila , hänen tehtävänä on tehdä .... tutkia ihmisiä.'' Ecila joku salanimi? Ollaanpas tässä salaperäisiä. ''Siis kello kuudelta ?''
''Kyllä'' Herra Harrison nousi työpöydältään ja avasi lasin takana olevan toisen salakäytävän.''Pukeudut parhaisiisi , en halua nähdä sinua verkkareissa.'' Harrison katsoi minun housuja tuimasti , olin unohtanut ne päälleni. Niissä oli niin mukava kävellä.
''Selvä tulen siis kuudelta ruokasaliin , vaikka tiesin tästä jo.'' Huokaisin ja aloin kävellä salareittiin päin. ''Älä yritä laittaa ruokaan myrkkyä herra Harrison.'' Harrison teki naamallaan hymyn tapaisen eleen . ''Yritän parhaani.''
Aloin kävellä salareittiä pitkin.
~~Taddaa , tässä on toinen päähenkilö tässä sarjassa. Seuraavassa kai pitää mennä pois alku tekiöistä ja aloittaa sarja oikein kunnolla >B3
Piirrän kuvat päähenkilöistä myöhemmin . Hyvää kesää kaikille.
